Day 05 - A book that makes you happy

Mielessäni oli alkuun ainakin neljä muuta vaihtoehtoa, mutta kun muistin Jeffrey Eugenidesin Middlesexin, ei punnintoja enää vaadittu. Kun kirja palaa mieleeni, saan sellaisen euforiaryöpyn, että tuskin keksin varteenotettavaa kilpailijaa vaikka kuinka selailisin kirjalistaani.

Kuva

Jo kirjan kansi yksistään vie minut takaisin kesään 2011, joka alkaa varmasti kulkea muisteluissani nimellä "Rakkauden Kesä" sitten kun olen vanhus ja kehtaan häpeilemättä lätkiä kliseisiä etikettejä elämäni merkittävien aikajaksojen päälle. Luultavasti nuo pari kesäkuukautta ovat silloin paisuneet muistoissani eeppisen romanttisiin mittoihin, sillä olin silloin ehtinyt seurustella vasta muutaman kuukauden ja kaikki tuntui huolettomalta, aurinkoiselta ja vapaalta niin kuin vain kesätyöttöminä nuoruuden kesinä voi tuntua. Huomaan jo nyt nostalgisoivani kyseistä ajanjaksoa, mikä johdattelee minut takaisin Middlesexin hehkutukseen. Se kulki mukanani mielekkäimpien kokemusteni aikana, toisin sanoen Kreikassa ja mökkireissulla Savossa.

Aloitin Middlesexin lukemisen kelluessamme lautalla jossakin kreikkalaisten saarten välissä. Aurinkorasva tuoksui, merituuli pyyhki hikipisaroiden rippeet kevyen vaatetukseni alta, lautta ja meri kohisivat kilpaa, ja siinä minä ahmin menemään. Taitoin arvokasta löytöäni sivu sivulta ja tiesin osuneeni kultasuoneen. Ennen matkaa olin harhaillut pitkin Pasilan kirjaston hyllyjä harvinaisen ongelman kanssa: en meinannut löytää tarpeeksi lukemista. Kaikki kirjat näyttivät tympäiseviltä, enkä jaksanut paneutua mihinkään ennestään tuntemattomaan. Koska Middlesex oli asetettu esille hyllyyn ja Eugenidesin nimi oli takertunut johonkin takaraivooni, kelpuutin romaanin matkalukemiseksi sen houkuttelevan tiheätekstisyyden ja pokkarin paksuuden takia. En aavistanut yhtään, millaisen mestariteoksen kanssa alkaisin tehdä tuttavuutta.

En ehkä vähemmän yllättäen muista Middlesexin juonesta paljon mitään, mutta muistan syväluotaavuden, kokonaisen sukuhistorian läpikäymisen, erikoisten yksityiskohtien kavalkadin sekä koskettavuuden. Aina kun jatkoin lukemista, koin vaikeuksia irrottautua tarinan imusta, joka ei Eugenidesin seikkaperäisen ja saavillisen verran ylisanoja ansaitsevan tarinankertomistaidon ansiosta meinannut lainkaan hellittää otettaan minusta.

Kotiuduimme Kreikasta aamuyöllä ja lähdimme muutaman hassun tunnin unien jälkeen ajamaan poikaystäväni mökille Pielavedelle. Sieltä mieleeni on painunut elävästi, kuinka huristelimme veneellä sikinsokin järven halki, poikaystäväni koettaessa löytää antoisia kala-apajia samalla kun minä ajelehdin täysin todellisuudesta irrallaan Middlesexin maailmoissa. Aistin kesäillan kepeyden ja raikkauden ympärilläni, mikä täydensi lukutuokiota yhtä suloisesti kuin Kreikan palava ilmasto vain muutamaa päivää aiemmin.

Täyttä onnea koko kirja.